Monesti ajatellaan, että demokratia ja politiikka ovat yksi ja sama asia. Näinhän ei kuitenkaan ole. Politiikka tuhoaa monessa tilanteessa demokratian. Demokratia on viimeiseen asti puolustamisen arvoinen asia ja politiikka nyky muotoisessa valehtelun, korruption ja vallanhimon muodossa ei.
Ajattelen, että demokratia on vapautta, vastuuta, vaihtoehtoja, rehellisyyttä, suoraselkäisyyttä, oikeudenmukaisuutta, hyvinvointia, turvallisuutta, sivistystä, kulttuuria ja yhtenäisyyttä. Mitä politiikka on? Politiikka on ahneutta, oman edun tavoittelua, vallanhimoa, riitelyä, selkään puukottamista – jopa omien kesken – ja varsinkin valehtelua. Tämän perusteella en lähtisi rinnastamaan demokratiaa ja politiikkaa toisiinsa.
Esitän kysymyksen; miksi Suomessa jatkuvasti sorretaan heikoimmassa asemassa olevia, vaikka ylivoimainen enemmistö vaaliehdokkaista kampanjoi heikoimmassa asemassa olevien puolustajana? Mielenkiintoinen fakta tähän liittyen on se, että kun on päätösten teon aika, niin heikoimmille onkin tarjolla pelkästään keppiä oikein olan takaa ennakkolupauksista välittämättä. Onko syy ja selitys niinkin yksinkertainen kuin valehtelu äänestäjille?
Koska elämme demokratiassa – ainakin näennäisesti – on ihan ok, että joku puolustaa tuloerojen kasvua ja rikkaiden etuja. Tämä pitäisi vain tuoda rehellisesti esiin ja ilmi ehdokkaan vaalikampanjassa, eikä valehdella äänestäjille olevansa heikoimpien puolella. Tosin moni ehdokas taitaa tietää, että tuon kaltaisen asian esiin tuonti ennen vaaleja olisi todennäköisesti poliittinen itsemurha, joten on helpompi valehdella ja uskoa, että kukaan ei muista valheita enää neljän vuoden kuluttua. Tässä tuhotaan samalla myös luottamus siihen tärkeimpään, eli demokratiaan ja äänestäjän yksittäisen äänen merkitykseen. Mielestäni tällainen valehtelu ja takin kääntö eivät kuulu demokratiaan vaan pikemminkin aletaan puhua jo petoksesta. Tällä valehtelulla pyritään saamaan mahdollisimman paljon ääniä, joten joku on pyrkinyt saamaan jonkun tekemään jotain väärien tietojen perusteella oman edun ja hyödyn nimissä.
Kun mietitään demokratian ydintä, eli yksittäisen äänestäjän yhtä käytössä olevaa ääntä vapaissa vaaleissa, niin luulisi sen olevan yksi arvokkaimmista asioista maailmassa. Mutta niin vaan tässäkään asiassa ei kunnioiteta äänestäjää edes olemalla rehellinen. Ei paljoa vaatisi olla rehellinen ja suoraselkäinen. Lienee turha miettiä, miksi kyselyjen mukaan suomalainen ei luota poliittisiin päättäjiin eikä politiikkaan, kun valehtelu on vallassaan.
Kysyn siis vielä, miksi Suomessa sorretaan heikoimmassa asemassa olevia aina vaan enemmän ja röyhkeämmin, vaikka ylivoimainen enemmistö vaaleissa ehdolla olevista ehdokkaista sanoo olevansa heikoimman puolella?
Mitä tapahtuu vaalikampanjoiden ja valtaan valittujen ehdokkaiden päätösten teon välissä, jos kyseessä ei ole röyhkeä valehteleminen äänestäjille?
Hyvät ihmiset, älkää koskaan hyväksykö valehtelua tai sitä, että Teidän vapaissa vaaleissa antamaanne arvokasta ääntä ei kunnioiteta.
0 kommenttia