Olen jo aiemmin kirjoittanut tällä sivustolla liittyen Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan. Ja kirjoitan jälleen.
Olen tässä vajaan puolen vuoden aikana huomannut, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on suuressa ristiriidassa omiin oikeudenmukaisuuden ajatusrakenteisiin ja että aihe pyörii mielessä toistuvasti aiheuttaen turhautumista. Toisaalta olen myös huomannut sen, että puolustan entistä enemmän oikeudenmukaisuutta kaikissa tilanteissa.
Venäjän hyökkäyksestä johtuen yhtenä vastatoimena Venäjä pitäisi eristää joka tavalla kaikista muista maista. Eristyksen pitäisi jatkua niin kauan, kunnes Venäjä on perääntynyt Ukrainasta ja Krimin niemimaalta sekä Venäjän valtionjohto ja sotilasjohto on vaihdettu sivistyneisiin ihmisiin. Jos ollaan tekemisissä pahuuden kanssa, niin vastatoimet täytyy mitoittaa riittäviksi. Siitä ei pidä koskaan antaa periksi.
Jos Venäjä kokee eristämisen valtion olemassaoloa uhkaavaksi toimeksi ja uhkaa sen myötä jopa ydinaseen käytöllä, niin siinäpähän uhkailevat. Mutta se kannattaa Venäjän muistaa, että ydinaseen käytöllä Venäjä sinetöi myös oman kohtalonsa. Oikeutta Ukrainaan hyökkäämiseen ja ukrainalaisten elämän tuhoamiseen Venäjällä ei ole.
Venäjän eristämisessä on hyvänä puolena se, että Venäjällä asuvat ihmiset saattaisivat jopa herätä vallitsevaan tilanteeseen ja alkaa sen myötä protestoimaan sotaa vastaan. Lisäksi Venäjältä ei pääsisi mahdollisia vakoojiakaan turisteiksi naamioituneena esimerkiksi Suomeen tekemään mitään mahdollisia sabotaaseja, kuten näyttää Albaniassa nyt tapahtuneen. Venäläisten Suomessa olevat kiinteistöomistukset ovat oma lukunsa ja merkittävä riski Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Hyssyttelyn aika on ohi ja se johtuu täysin Venäjän omista valinnoista.
Rajat kiinni kaikkialla maailmassa Venäjää kohtaan ja Venäjä eristyksiin kunnes oikeudenmukaisuus ja oikeus voittavat. Jos tulee ydinase niskaan, niin ainakin ollaan seisottu selkä suorana loppuun asti oikeudenmukaisuuden puolella.
0 kommenttia